Ryhmäprojektin määrittäminen vaatii palvelinten ja SVN- tai Git-versionhallintajärjestelmien tuntemusta. Siksi ainoastaan projektin johtaja, projektipäällikkö tai lokalisointi-insinööri saisi tehdä tämän.
Tietoja SVN:stä ja Gitistä löytyy helposti ja paljon, joten tässä ei kuvata sitä, kuinka ne toimivat, vaan kuinka OmegaT toimii niiden kanssa.
Tyhjän projektin luominen palvelimelle
Luo SVN- tai Git-tietovarasto sellaiselle palvelimelle, jonne kääntäjillä on pääsy.
Luo tietovarastosta paikallinen kopio (SVN:ssä komento check out , Gitissä clone ).
Luo paikalliseet tietovarastoon uusi, tyhjä OmegaT-projekti. Tämän voi tehdä kahdella tapaa:
→
komentorivillä komennolla java -jar OmegaT.jar team init [kieli1] [kieli2]
Lisää uusi OmegaT-projekti versionhallintajärjestelmään (SVN:ssä ja Gitissä komento add ).
Huom.: Jos projekti luotiin 3. vaiheessa komentorivillä, ohjelma on jo suorittanut tämän vaiheen.
Julkaise uusi OmegaT-projekti palvelimella (SVN:ssä komento commit , Gitissä ensin commit ja sen jälkeen push ).
Erityiset asetukset
Jos projekti käyttää erityisiä suodattimia ja erityisiä segmentointisääntöjä, sekä filters.xml- että segmentation.conf-tiedostot on lisättävä versionhallintajärjestelmään ja julkaistava palvelimella.
Lisää käännettävät tiedostot SVN- tai Git-asiakasohjelmassa.
Voit tehdä tämän myös OmegaT:ssä:
Kopioi tiedostot /source-kansioon.
Valitse → .
Lisää muita resursseja (sanakirjoja, TMX-tiedostoja tai sanastoja) SVN- tai Git-asiakasohjelmassa.
Poista tiedostot SVN- tai Git-asiakasohjelmassa.
Huomaa, että käännöstyön aikana OmegaT muokkaa vain näiden kahden tiedoston sisältöä:
omegat/project_save.tmx
glossary/glossary.txt
Kaikki muut tiedostot ovat vain luku -muotoisia. Jos kääntäjä yrittää muokata niitä, tiedostot palautuvat alkuperäiseen asuunsa aina, kun projekti avataan, suljetaan, tallennetaan tai ladataan uudelleen.
Kun projekti on saatu määritettyä palvelimelle, projektipäällikkö voi kutsua kääntäjät työskentelemään sen parissa. Projektipäällikkö voi joko
lähettämää projektin URL-osoitteen kääntäjälle ja pyytää tätä luomaan projektista paikallinen versio kohdassa → tai
lähettää kääntäjälle omegat.project-tiedoston, jossa on viite URL-osoitteeseen, ja pyytää kääntäjää kopioimaan tiedosto omaan kansioonsa ja avamaan se OmegaT:llä.
Viite URL-osoitteseen (tässä esimerkissä Git-tietovarastoon) määritetään alla olevalla tavalla:
<repositories> <repository type="git" url="https://OmegaT-ryhmaeprojektin_tietovarasto.git"> <mapping local="" repository=""/> </repository> </repositories>
Molemmissa tavoissa projektipäällikön on lähetettävä kääntäjälle käyttäjätunnus ja salasana, joiden avulla hän pääsee käyttämään tietovarastoa.
Tilastotietojen tarkistaminen
Projektipäällikön olisi hyvä tarkistaa kääntäjältä, että sekä palvelimen puolella että kääntäjän puolella näkyvät tilastotiedot ovat samanlaisia.
Jos tiedoissa on eroa, tarkista, että sekä filters.xml ja segmentation.conf ovat mukana versiontarkistuksessa.
Yllä kuvataan tavallinen ryhmäprojekti, jossa projekti on täysin projektipäällikön valvonnassa ja jossa tiedostot (ja tilastot) ovat identtiset molemmissa päissä (sekä palvelimen että kääntäjän puolella).
OmegaT-ryhmäprojektin voi luoda myös siten, että samaa project_save.tmx-tiedostoa käyttää useampi kääntäjä, mutta kääntäjillä ei ole pääsyä (kaikkiin) samoihin (lähdekielisiin) tiedostoihin.
Tällainen versiohallintaan perustuva ryhmäprojekti luodaan samaan tapaan kuin tavallinenkin ryhmäprojekti, mutta projektipäällikkö ei lisää versiohallintaprojektiin (kaikkia) tiedostoja. Kääntäjät joko kopioivat tarvittavat tiedostot itse tai yhdistävät projektin paikalliset kansiot projektin etävarastoihin synkronoidakseen eri sijainneissa olevat tiedostot.
Kansiot yhdistetään joko valitsemalla käyttöliittymästä → → tai muokkaamalla omegat.project-tiedostoa.
Parametrin muoto voi olla http (tai https), svn, git tai tiedosto.
Käännettävien tiedostojen etäsijainti tai hakemisto
Paikallisen kansion tai tiedoston nimi suhteessa OmegaT-projektin pääkansioon
Etäkansion tai -tiedoston nimi suhteessa tietovaraston URL-osoitteeseen
Lisää kuvioita yleismerkkien avulla (Apache Ant -tyyliin): *, ?, ** Erota eri kuviot puolipilkulla.
Esimerkki:
**/pois-jätettävä-kansio/**;*.txt
ei huomioi tiedostoja, joiden polkunimessä on /pois-jätettävä-kansio/ eikä tiedostoja, joiden tunniste on .txt.
Kuten yllä
Esimerkki:
**/*.docx
lisää kaikki .docx tiedostot riippumatta siitä, missä osassa projektia ne ovat. Tiedostot siis lisätään, vaikka ne olisivat huomiotta jätettävissä kansioissa.
Oletusasetuksena on, että kaikki tiedostot huomioidaan, ellei niitä ole erikseen määritelty poisjätettäviksi. Sinun tarvitsee vain määritellä tämä kohta, niin pääset ohittamaan tietyt poisjätöt.
Projektikansioiden oletusmuotoinen yhdistäminen:
<repositories> <repository type="svn" url="https://OmegaT-ryhmaeprojektin_tietovarasto"> <mapping local="" repository=""/> </repository> </repositories>
Kaikki sijainnin https://OmegaT-ryhmaeprojektin_varasto sisällöt yhdistetään paikalliseen OmegaT-projektiin.
Paikallisen projektin yhdistäminen etävaraston alikansioon:
<repositories> <repository type="svn" url="https://kaikkien_OmegaT-ryhmaeprojektien_tietovarasto"> <mapping local="" repository="En-US_DE-projekti"/> </repository> </repositories>
Kaikki sijainnin >https://kaikkien_OmegaT-ryhmaeprojektien_tietovarasto/En-US_DE_projekti sisällöt yhdistetään paikalliseen OmegaT-projektiin.
Paikallisten kansioiden yhdistäminen etäkansioiden tiedostoihin, jotka sopivat tiettyyn suodattimeen:
<repositories> <repository type="svn" url="https://OmegaT-ryhmaeprojektin_kaikkien_laehteiden_tietovarasto"> <mapping local="source/subdir" repository=""> <excludes>**/*.bak</excludes> <includes>readme.bak</includes> </mapping> </repository> </repositories>
Tässä esimerkissä kaikki sijainnin https://OmegaT-ryhmaeprojektin_kaikkien_laehteiden_tietovarasto sisällöt yhdistetään paikalliseen OmegaT-projektikansioon, ja kaikki muut *.bak-tiedostot jätetään pois (excludes) paitsi readme.bak, joka sisällytetään (includes) synkronoitaviin tiedostoihin.
Yhdistäminen muihin internetistä löytyviin tiedostoihin: <repository type="http" url="https://github.com/omegat-org/omegat/raw/master/"> <mapping local="source/Bundle.properties" repository="src/org/omegat/Bundle.properties"/> </repository>
Etätiedostohttps://github.com/omegat-org/omegat/raw/master/src/org/omegat/Bundle.properties yhdistetään paikalliseen source/Bundle.properties-tiedostoon.
Yhdistäminen ja uudelleen nimeäminen:
<repository type="http" url="https://github.com/omegat-org/omegat/raw/master/"> <mapping local="source/readme_tr.txt" repository="release/readme.txt"/> </repository>
Etätiedosto https://github.com/omegat-org/omegat/raw/master/release/readme.txt yhdistetään paikalliseen source/readme_tr.txt-tiedostoon.
Näin voit nimetä käännettävän tiedosto uudelleen.
Paikallisten tiedostojen yhdistäminen:
<repository type="file" url="/koti/minae/omat_tiedostoni"> <mapping local="laehde/tiedosto.txt" repository="minun/tiedosto.txt"/> <mapping local="laehde/tiedosto2.txt" repository="joku/tiedosto.txt"/> </repository>
Paikallinen tiedosto /koti/minae/omat_tiedostoni/minun/tiedosto.txt yhdistetään paikalliseen tiedostoon laehde/tiedosto.txt, ja /koti/minae/omat_tiedostoni/joku/tiedosto.txt yhdistetään paikalliseen tiedostoon laehde/tiedosto2.txt.
Varoitus: Jos tiedostoa ei ole, projektin lataaminen ei onnistu.
Voit yhdistää niin monta sijaintia kuin haluat, mutta vain, kun kyseessä on ryhmäprojekti. Tämä tarkoittaa, että jossakin yhdistämisparametrissa käytetään tiedostoa omegat.project. Tämä ominaisuus on tarkoitettu kokoamaan lähdetiedostoja, mutta yhdistämistä voi käyttää muihinkin tiedostoihin.
Kun luot uuden projektin ja lähetät sen tietovarastoon, tiedosto omegat.project ei sisällä yhdistämismäärityksiä. Kun lataat projektin koneellesi, ohjelma muuttaa projektin paikalliseksi ryhmäprojektiksi ja lisää siihen oletusmuotoiset yhdistämisparametrit.
Huomaa, että tietovaraston omegat.project-tiedosto ei muutu automaattisesti eivätkä yhdistämismääritykset edelleenkään sisälly siihen. Kun lataat projektin koneellesi, kaikki tietovarastossa tapahtuneet muutokset, mukaan lukien omegat.project-tiedosto projektiasetuksineen, kopioidaan paikalliseen projektiin. Jos tiedostossa ei ole yhdistämismäärityksiä, käyttöön otetaan vain ja ainoastaan olemassa olevat paikalliset yhdistämismääritykset. Kaikki muut projektiin tehdyt paikalliset muutokset palautuvat oletuksiksi. Jos tiedostossa on yhdistämismäärityksiä, paikallisesti tehdyt muutokset häviävät.
OmegaT-ryhmäprojektit on ensi alkuun määritettävä palvelimella.
Seuraa projektipäällikön antamia ohjeita, kun käytät ryhmäprojektia ensimmäistä kertaa.
Kun projekti on avattu, käännöstyö tapahtuu lähes samaan tapaan kuin muissakin projekteissa. Ainoastaan seuraavat kohdat eroavat ryhmäprojekteissa.
Automaattinen tallennus
Paikallinen projekti synkronoidaan etävaraston kanssa (oletusarvoisesti) kolmen minuutin välein. Näin projektipäällikkö tai muut kääntäjät voivat nähdä ja käyttää tänä aikana käännösmuistiin lisättyjä käännöksiä.
Kolmen minuutin väliajan voi muuttaa kohdassa → → .
Synkronoidut tiedostot
Aina kun projekti tallennetaan automaattisesti ja aina kun projekti avataan, suljetaan tai ladataan uudelleen, synkronoitavana on vain kaksi tiedostoa:
omegat/project_save.tmx
glossary/glossary.txt
Kaikki muut tiedostot korvataan etävarastossa olevilla tiedostoilla.
Uusien lähdetiedostojen lisääminen
Lisää uusi lähdetiedosto näin:
Kopioi tiedostot /source-kansioon.
Valitse → .
Olemassa olevia lähdetiedostoja voi muokata, mutta muokatut tiedostot on lähetettävä ennen automaattista tallennusta sekä ennen kuin projekti ladataan uudelleen tai suljetaan.
Lähdetiedostojen poistaminen
Tiedostojen poistaminen kuuluu projektipäällikön tehtäviin.
Segmentointisääntöjen tai tiedostosuodattimen muuttaminen
Projektiasetuksia voi muuttaa vain projektipäällikkö.
Työskentely offline-tilassa
Ryhmäprojektin voi avata ja sitä voi kääntää offline-tilassa. Kaikki muutokset synkronoidaan, kun yhteys etävarastoon on seuraavan kerran käytössä.
Näin työskentelet offline-tilassa:
Laita verkkoyhteys pois päältä ennen kuin avaat projektin
tai käytä vaihtoehtoa --no-team , kun avaat projektin komentoriviltä.
Projektin pääkäännösmuisti on project_save.tmx. Aluksi, eli kun projekti luodaan, käännösmuisti on tyhjä. Käännösmuistiin kertyy sisältöä käännöstyön aikana. Tätä prosessia voidaan nopeuttaa käyttämällä olemassa olevia käännöksiä uudelleen. Jos käännettävänä on lause, joka on käännetty jo aiemmin ja on käännetty oikein, sitä ei tarvitse kääntää uudelleen. Käännösmuisteissa voi olla myös viitteinä toimivia käännöksiä. Tyypillinen esimerkki tästä on Euroopan unionin monikielinen lainsäädäntö.
Kun luot OmegaT-projektin kohdeasiakirjoja, projektin käännösmuisti siirtyy kolmeksi tiedostoksi OmegaT-projektin pääkansioon (ks. yllä oleva kuvaus). Näitä kolmea TMX-tiedostoa (-omegat.tmx, -level1.tmx ja -level2.tmx) voi pitää "vientikäännösmuisteina", joihin senhetkisen projektin sisältö on viety kaksikieliseen muotoon.
Jos haluat käyttää käännösapuna edellisen projektin käännösmuistia (esim. kun uusi projekti on edellisen projektin kaltainen tai kun projektissa käytetään terminologiaa, jota on käytetty aiemminkin), voit käyttää näitä käännösmuisteja "tuontikäännösmuisteina", eli tuoda ne mukaan uuteen projektiin. Vie haluamasi käännösmuistit uuden projektin /tm -kansioon. Tämän kansion käännösmuisteista löytyvät osumat näkyvät sumeiden osumien ruudussa. Voit myös viedä käännösmuisteja /tm /auto-kansioon. Tässä kansiossa olevia käännösmuisteja käytetään lähdetekstin esikääntämiseen.
Oletusarvoisesti /tm-kansio on projektin pääkansiossa (esim. … /OmaProjekti/tm ), mutta voit halutessasi valita sille toisen kansion projektin ominaisuuksien valintaikkunassa. Tämä on käytännöllistä, jos käytät usein vanhoja käännösmuisteja uudelleen vaikkapa siksi, koska käännösten aihepiiri on sama tai käännät samalle asiakkaalle. Tällöin voi olla hyödyllistä menetellä näin:
Luo sopivaan sijaintiin tietokoneellesi kansio ("tietovarastokansio") tiettyä asiakasta tai tiettyä aihepiiriä varten.
Aina kun saat käännösprojektin valmiiksi, kopioi yksi projektin pääkansiossa olevista "vientikäännösmuisteista" tähän tietovarastokansioon.
Kun aloitat uuden projektin, joka käsittelee samaa aihepiiriä tai menee samalle asiakkaalle, etsi kohta ja valitse äsken luomasi tietovarastokansio uuden projektin käännösmuistikansioksi.
Kun projekti avataan, OmegaT käy läpi kaikki /tm-kansiossa olevat TMX-tiedostot. Jos siis kaikki eri käännösmuistisi ovat tässä yhdessä kansiossa, ohjelma voi hidastua aivan suotta. Voit myös poistaa kaikki ne käännösmuistit, joita et enää tarvitse project-save.tmx-tiedoston täyttämiseen.
OmegaT tukee tuotuja TMX-tiedostoja, joiden versionumerot ovat 1.1–1.4b (sekä ykkös- että kakkostasolla). Näin OmegaT voi lukea toisissa työkaluissa luotuja käännösmuisteja. OmegaT ei kuitenkaan tue täysin kakkostason TMX-tiedostoja (näissä säilytetään käännösten lisäksi myös muotoilut). Kakkostason TMX-tiedostot tuodaan kyllä OmegaT:hen, ja niiden tekstisisältö näkyy ohjelmassa, mutta sumeiden osumien laatu on hieman heikompi.
OmegaT käyttää erittäin tiukkoja menettelytapoja käännösmuistien (TMX-tiedostojen) lataamiseen. Jos tiedostossa on virhe, OmegaT osoittaa virheen sijainnin tiedostossa.
Joidenkin työkalujen tiedetään tietyissä olosuhteissa tuottavan virheellisiä TMX-tiedostoja. Jos haluat käyttää tällaisia tiedostoja viitekäännöksinä, ne on korjattava. Muutoin OmegaT ilmoittaa virheestä, eikä käännösmuistien lataaminen onnistu. Vaaditut korjaukset ovat pikkutoimia, ja OmegaT:n antama virheilmoitus on apuna vianmäärityksessä. JOs kohtaat ongelmia, voit kysyä neuvoa käyttäjäryhmältä.
OmegaT:stä vietävien (sekä ykkös- että kakkostason) TMX-tiedostojen versionumero on 1.4. Kakkostason TMX-tiedoston vienti ei aivan ole kakkostason standardin mukainen, mutta kuitenkin niin lähellä sitä, että siitä löytyy oikeanlaisia osumia muissa kakkostason käännösmuistitiedostoja tukevissa ohjelmissa. Jos tarvitset käännösmuistissa vain tekstuaalista tietoa (etkä siis muotoilutietoja), käytä OmegaT:n luomaa ykköstason tiedostoa.
Jos kääntäjät haluavat jakaa TMX-tietokantojaan, mutta jättää jotkut osat pois tai ottaa mukaan vain tiettyjen asiakirjojen käännökset, koko ProjektinNimi-omegat.tmx-tiedoston jakaminen ei tule kuulonkaan. Seuraava ohje on vain yksi monista, mutta sitä on helppo seurata eikä se vaaranna resursseja.
Luo uusi, erillinen projekti halutulla kieliparilla ja nimeä se sopivasti – projektissa luodut TMX-tiedostot nimetään tämän mukaan.
Kopioi projektin lähdekansioon ne asiakirjat, jotka haluat mukaan käännösmuistiin.
Kopioi näiden asiakirjojen käännökset sisältävät käännösmuistit uuden projektin tm/auto-alikansioon.
Aloita projekti. Tarkista mahdolliset tägivirheet näppäinyhdistelmällä Ctrl+T ja kääntämättömät segmentit näppäinyhdistelmällä Ctrl+U . Luo kohdeasiakirjat painamalla Ctrl+D , niin voit tarkistaa, että niiden sisällössä kaikki on kunnossa.
Kun poistut projektista, projektin pääkansiosta (ks. yllä) löytyy kolme TMX-tiedostoa, joissa on lähdetiedostoon kopioitujen asiakirjojen käännökset valitulla kieliparilla. Kopioi nämä varmaan paikkaan, niin voit käyttää niitä tulevaisuudessa viitekäännöksinä.
Poista projektikansio tai arkistoi se kauas työtilastasi, niin et vahingossa käytä sitä uudelleen ja mahdollisesti sotke sillä tulevia käännösprojekteja.
Kun samaa käännöstyötä on tekemässä useita kääntäjiä, he voivat mieluummin haluta käyttää yhteisiä käännösmuisteja kuin jakaa omia versioitaan muille.
OmegaT:n ryhmäprojektitoiminto käyttää SVN:n ja Gitin versionhallintaa. Ne ovat kaksi paljon tavallista avoimen lähdekoodin lisenssillä julkaistua ryhmätyöohjelmiston versionhallintajärjestelmää (RCS). OmegaT:n ryhmäprojektissa käytettävä RSC huolehtii kokonaisista projektikansioista, eli käännösmuisteista, lähdekansioista, projektin asetuksista jne. Lisää tietoa löydät luvusta
Joskus voi käydä niin, että olet kääntänyt projektin, jossa lähdekielenä on ollut vaikkapa hollanti ja kohdekielenä englanti. Sitten tarvitaan käännös kiinaksi. Kääntäjäsi ei kuitenkaan ymmärrä hollantia, mutta hallitsee englannin erinomaisesti. Tässä tapauksessa NL–EN-käännösmuistia voidaan käyttää NL–ZH-käännöksen välikappaleena.
Esimerkkitapaus ratkaistaan kopioimalla olemassa oleva NL–EN-käännösmuistitiedosto tm/tmx2source/-alikansioon, ja tiedostolle annetaan uudeksi nimeksi ZH_CN.tmx osoittamaan käännösmuistin kohdekieltä. Kääntäjä näkee hollanninkielisten lähdesegmenttien englanninkieliset käännökset ja voi käyttää niitä apuna kiinankielisen käännöksen luomisessa.
Tärkeää: Käännösapuna käytettävä TMX on nimettävä uudelleen muotoon XX_YY.tmx, jossa XX_YY ilmoittaa käännösmuistin kielen. Yllä olevassa tapauksessa oikea tiedostonimi on siis ZH_CN.tmx. Projektissa ja TMX-tiedostossa on tietysti käytettävä samaa lähdekieltä – esimerkkitapauksessa NL. Huomaa, että käytössä voi olla vain yksi TMX-tiedosto kieliparia kohti, joten jos haluat käyttää useita käännösmuisteja, sinun on yhdistettävä ne yhdeksi XX_YYY.tmx-tiedostoksi.
OmegaT on kestävä sovellus. Käyttäessäsi OmegaT:tä tai mitä tahansa muuta sovellusta sinun tulisi kuitenkin huolehtia varotoimista, joilla estät tietoja katoamasta. Kun käännät tiedostoja, OmegaT tallentaa työn edistymisen käännösmuistitiedostoon project_save.tmx. Tiedosto löytyy projektin alikansiosta /omegat.
Joka kerta kun projekti avataan tai ladataan uudelleen, OmegaT varmuuskopioi käännösmuistin tiedostoon project_save.tmx.VVVVKKPPTTMM.bak, joka löytyy samasta kansiosta. VVVV on nelinumeroinen vuosiluku, KK on kuukausi, PP kuukauden päivä, ja TT ja MM ilmaisevat tunteja ja minuutteja, jolloin edellinen käännösmuisti tallennettiin.
Jos luulet, että olet kadottanut käännösdatasi, voit käyttää seuraavaa tapaa palauttaaksesi projektin viimeisimpään, yleensä alle 10 minuuttia vanhaan, tallennettuun muotoon:
sulje projekti
nimeä nykyiunen project_save.tmx-tiedosto uudelleen (esim. project_save.tmx.temporary)
valitse se käännösmuistin varmuuskopio, jossa etsimäsi data todennäköisimmin on
nimeä se uudelleen tiedostoksi project_save.tmx
avaa projekti
Näin estät tärkeää dataa katoamasta:
Varmuuskopioi tiedosto /omegat/project_save.tmx säännöllisesti toiseen tietovälineeseen, esim. CD- tai DVD-levylle.
Kun opettelet käyttämään OmegaT:tä, luo käännettyjä tiedostoja säännöllisin väliajoin ja tarkista, että tiedostossa on käännöksen uusin versio.
Ole erityisen huolellinen, kun muutat /source-kansion tiedostoja kesken käännösprojektin. Jos lähdetiedosto on muuttunut sen jälkeen, kun olet alkanut kääntää, OmegaT ei välttämättä löydä segmenttiä, jonka olet jo kääntänyt.
Käytä näitä ohjetekstejä päästäksesi alkuun. Jos törmäät ongelmiin, kirjoita OmegaT-käyttäjäryhmälle. Älä epäröi, vaan kirjoita rohkeasti sillä kielellä, jonka tunnet omimmaksesi.
PDF-tiedostot ovat erikoisia tapauksia. Niissä on tekstin muotoilutietoja, mutta OmegaT ei voi käyttää niitä kohdetiedostojen luomiseen. Siksi ohjelma käsittelee PDF-tiedostoja vain teksti -muotoisina tiedostoina, ja kohdetiedostot ovat vain teksti -tiedostoja.
Jos käännöksessä on käytettävä samoja tekstimuotoiluja (sekä muita elementtejä, esim. kuvia) kuin alkuperäisessä asiakirjassa, voit yrittää kolmea tapaa:
Käytä OmegaT:n oletussuodatinta (PDF input), käännä, luo kohdetiedosto (vain teksti -tiedosto) ja lisää tarvittavat muotoilut ja muut elementit käsin.
Käytä Iceni Infix -suodatinta. Ks. OmegaT-sivuston kohta Miten tämä tehdään? – Translating PDF files with Iceni Infix and OmegaT.
Tuo lähdetiedosto LibreOffice Draw -ohjelmaa, tallenna se ODG-tiedostona, käännä se ja vie tarvittaessa PDF-tiedostoksi.
Huom.: Yllä olevat ohjeet koskevat vain PDF-tiedostoja, joissa käytetään tekstikerrosta. Jos käännettävänäsi on skannatuista sivuista koottu PDF-tiedosto (joita toisinaan kutsutaan "kuolleiksi" PDF-tiedostoiksi), sinun on käytettävä tekstintunnistusohjelmaa, (OCR, optical character recognition), joka tunnistaa tiedoston tekstiosat ja vie ne OmegaT:n tukemaan tiedostomuotoon.
Myös muita vain teksti -tiedostoja tai tekstimuotoiluja sisältäviä tiedostoja voi olla mahdollista käyttää OmegaT:ssä.
Tiedostoja voi muuttaa ohjelman tukemiin muotoihin muilla työkaluilla. Käännetyt tiedostot on lopuksi muunnettava takaisin alkuperöiseen muotoon. Jos käytössäsi on esimerkiksi vanha Microsoft Word -versio, joka tuottaa DOC-tiedostoja eikä pysty lukemaan ODT-tiedostoja, voit käyttää seuraavaa kiertotietä:
vie DOC-tiedosto ODF Writeriin
tallenna tiedosto ODT-muodossa
käännä tiedosto ja luo siitä ODT-tiedosto
avaa kohdetiedosto ODF Writerissä
tallenna tiedosto DOC-tiedostona
Käännetyn tiedoston muotoilujen laatu riippuu siitä, kuinka hyvin tiedoston muuttaminen kiertoteitse muodosta toiseen onnistui. Sinun kannattaa kokeilla muita vaihtoehtoja, ennen kuin ryhdyt tällaisiin kiertotiemuunnoksiin. OmegaT-kotisivulta löydät päivitetyn käännöksessä käytettyjen aputyökalujen listan.
Lähde- ja kohdesegmenttien tasaus riippuu projektin kielistä. Oletusarvona on, että vasemmalta oikealle luettavissa (left-to-right, LTR) kielissä käytetään vasemman reunan tasausta ja oikealta vasemmalle luettavissa (right-to-left, RTL) kielissä käytetään oikean reunan tasausta. Voit vaihtaa erilaisten näyttötilojen välillä painamalla vaihto + Ctrl + O (O-kirjain, ei numero 0) Näppäinyhdistelmä vaihto + Ctrl + O vaihtaa kolmen tilan välillä:
oletustasaus, eli kielen mukainen tasaus
vasemman reunan tasaus
oikean reunan tasaus
RTL-tilan käyttäminen OmegaT-ohjelmassa ei vaikuta mitenkään siihen, miltä OmegaT:llä luodut käännetyt asiakirjat näyttävät. Käännettyjen asiakirjojen näyttötilaa pitää muokata siinä sovelluksessa, jolla asiakirjaa tavallisesti katsellaan tai jolla sitä muokataan (esim. Microsoft Word). Tarkempia ohjeita saat sovelluksen omasta dokumentaatiosta. Näppäinyhdistelmä vaihto + Ctrl + O muuttaa OmegaT:ssä sekä tekstin syöttöä että sen tasausta. Voit valita jokaisen kolmen ruudun (editori, sumeat osumat ja sanasto) näyttötilan erikseen napsauttamalla ruutua ja valitsemalla sopiva näyttötila näppäinyhdistelmällä. Näppäinyhdistelmää voidaan käyttää kaikissa OmegaT-ikkunoissa, joissa voi syöttää tekstiä: hakuikkunassa, segmentointisääntöjen ikkunassa jne.
Huom.: Käytä myös Macissa näppäinyhdistelmää vaihto + Ctrl + O , älä yhdistelmää cmd+Ctrl+O.
Kun kirjoitat pelkkää RTL-kielistä tekstiä, voit käyttää oletusnäyttötilaa (vasemmalta oikealle, LTR). Monissa tapauksissa RTL-tekstiin täytyy kuitenkin upottaa LTR-tekstiä. Esimerkiksi OmegaT-tägit, tuotemerkit, lokalisointitiedostojen paikanmerkit ja tekstissä olevat numerot on jätettävä LTR-lähdekielisiksi. Tällöin täytyy vaihtaa RTL-tilaan, jotta RTL-kielinen (tai itse asiassa kaksisuuntaisella kielellä) kirjoitettu teksti näkyy oikein. Kun OmegaT on RTL-tilassa, on huomioitava, että sekä lähde- että kohdeteksti näkyy RTL-muotoisena. Jos siis lähdekieltä kirjoitetaan vasemmalta oikealle ja kohdekieltä oikealta vasemmalle (tai päin vastoin), on tarpeen pystyä vaihtamaan helposti RTL- ja LTR-tilojen välillä, jotta lähdeteksti näkyy omassa tilassaan oikein ja että kohdetekstin saa omassa tilassaan kirjoitettua oikein.
Kuten edellä kerrottiin, OmegaT-tägit ovat LTR-merkkijonoja. RTL- ja LTR-kielten välillä toimiva kääntäjä voi joutua vaihtamaan LTR- ja RTL-tilan välillä tämän tästä, jotta hän pystyy lukemaan lähdekielisen tägin ja kirjoittamaan sen oikein kohdesegmenttiin.
Mikäli vain mahdollista, kääntäjän kannattaa poistaa alkuperäisen asiakirjan tyylimuotoilut, jotta OmegaT-käyttöliittymässä olisi mahdollisimman vähän tägejä. Seuraa kohdassa Vihjeitä tägien hallintaan annettuja neuvoja. Tarkista tägit usein (ks. Tägien tarkistaminen) ja luo käännettyjä dokumentteja usein (ks. alla sekä kohta Valikko) tasaisin väliajoin, jotta huomaat mahdolliset ongelmat aikaisessa vaiheessa. Vihje: Voi olla helpointa kääntää OmegaT:ssä vain teksti -muotoinen asiakirja ja lisätä tarvittavat muotoilut myöhemmin toisessa sovelluksessa.
Käännetyn asiakirjan kirjoitussuunta on sama kuin alkuperäisessä asiakirjassa. Jos alkuperäinen asiakirja on kirjoitettu vasemmalta oikealle, kohdeasiakirjan kirjoitussuunta on vaihdettava manuaalisesti oikealta vasemmalle. Käytä tähän sovellusta, jolla asiakirjaa katsellaan. Eri tiedostomuodoissa on omat tapansa käsitellä RTL-tilaa. Tarkista lisätiedot sovellusten omista dokumentaatioista.
Joitakin muutoksia tapahtuu automaattisesti .docx-tiedostoja luotaessa:
Jotta kohdetiedostojen näyttösuunnan asetuksia ei tarvitse muuttaa joka kerta, kun niitä avataan, voi olla mahdollista vaihtaa lähdetiedoston näyttösuunnan asetuksia niin, että kohdeasiakirja perii oikeat asetukset lähdeasiakirjasta. Esimerkiksi ODF-tiedostoihin voidaan tehdä tällaisia muutoksia.